Yhdistyksen tehtävät

Narvijärven suojeluyhdistys toimii edelleen aktiivisesti, ja yhdistyksellä on jäseniä tällä hetkellä 181.  

Yhdistyksen tavoite

Yhdistystä perustettaessa sääntöihin on kirjattu yhdistyksen tavoitteeksi vaalia vesiensuojelullisia tarkoitusperiä Narvijärven piirissä, ja tämä on tavoitteena edelleen. 

Yhdistys pyrkii kokoamaan vesiensuojelusta kiinnostuneet henkilöt ja yhteisöt mukaan toimintaan, jolla pyritään pitämään järvi puhtaana ja kelvollisena virkistys- ja kalastuskäyttöön tulevillekin sukupolville. Yhdistys kerää myös tietoja järven tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, sekä teettää tutkimuksia e.m seikkojen selvittämiseksi. 

Valistus- ja neuvontatoiminta ovat myös osa toimintaa; esimerkkinä tästä ovat yhdistyksen järjestämät esitelmätilaisuudet ja neuvonta jätevesiasioissa. 

Yhteistyökumppanit

Pyhäjärvi-instituutti on toiminut tieteellisenä neuvonantajanamme jo vuodesta 2002, ja yhteistyö myös muiden toimijoiden kanssa on tärkeää. Yhteistyötä tehdään myös Rauman kaupungin, Maaseudun Kehittämisyhdistys Ravakka ry:n, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, sekä Narvijärven Kalastushoitoyhtymän kanssa. Kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyö on sujunut erittäin hyvin, ja myös uudet yhteistyökumppanit ovat tervetulleita.

Narvijärven veden korkeuden seuranta

Yhdistys seuraa veden laatua, korkeutta ja näkösyvyyttä, sekä dokumentoi tietoa. Veden laatua seurataan ottamalla vesinäytteitä fosforipitoisuuksien määrittämiseksi, ja myös kasvillisuuden kehittymistä seurataan silmämääräisesti. Suojeluyhdistys on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa vedenkorkeuden säätelyyn. Veden korkeuden säätelyssä on ratkaisevassa roolissa UPM-Kymmenen suunnittelema ja vuonna 2009 rakentama uusi pohjapato. Veden korkeus on herättänyt runsaasti keskustelua. Narvin vedenkorkeuden seuranta on Ely-keskuksen vastuulla ja mittaukset suorittaa UPM. Korkeimman Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan seuranta-ajaksi padon valmistumisen jälkeen määrättiin viisi vuotta ja nyt on menossa toinen viisivuotisjakso, joka päättyy tämän vuoden loppuun. Sen päätyttyä on tarkoitus määritellä padon kynnyskorkeus.

Kunnostustoimenpiteet

Konkreettisia toimia ovat laskeutusaltaiden kunnostukset, viimeisin vuonna 2018 keväällä oli kolmen altaan kunnostus. Kunnostussuunnitelman teki Pyhäjärvi-instituutti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnittelumäärärahoilla. Varsinainen työ teetettiin Rauman kaupungin antamalla avustuksella. Toisena konkreettisena kunnostustoimenpiteenä on ollut vesikasvillisuuden seuranta ja suunnitelmallinen niitto kahtena viime kesänä. Niittosuunnitelman on laatinut myös Pyhäjärvi-Instituutti ja sen tarkoituksena on veden virtauksen parantaminen umpeenkasvavissa lahdissa. Mökkiläiset ovat myös voineet tilata niiton yrittäjältä suoraan omaan rantaansa. Niiton yhteydessä tärkeää on kerätä kaikki niitetty kasvijäte pois järvestä, ja yhdistys onkin niiton yhteydessä huolehtinut talkoovoimin kasvien poisviennistä. Rantojen omatoimisessa niitossa on myös huomioitava, että vesiruttoa ei saa niittää sen herkän leviämisen vuoksi. On myös huomioitava, että kasvit voivat myös runsastua niittämisellä ja niillä on myös hyödyllisiä vaikutuksia vesistöön.

Historiaa ja taustaa suojeluyhdistyksen perustamiselle

Historiaa ja taustaa suojeluyhdistyksen perustamiselle

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Aikaisempina vuosikymmeninä Narvijärvi oli karu, kaunis ja kirkasvetinen järvi. Vielä 60-luvulla kahvit kiehautettiin järvivedestä. Narvi -sana tarkoittaa joidenkin lähteiden mukaan "kalakasaa", joka jaettiin kalastamiseen osallistuneille kalastajille. Järven kalakanta onkin ollut monilajinen ja kalaa on saatu hyviä määriä. Järvi on toiminut aikanaan varsinaisena ruoka-aittana lappilaisille varsinkin sota-aikana aikalaisten kertoman mukaan. Aikaisemmin järvi oli tunnettu myös ravuistaan, jotka ovat myöhemmin hävinneet.

Järven tila heikkeneminen

Järven tilanne alkoi vähitellen viime vuosikymmeninä heiketä, kun fosforipitoisuudet kasvoivat ja sen seurauksena järven rehevöityminen eteni. Mökkiläiset ja ranta-asukkaat havahtuivat järvellä nähtävissä oleviin seurauksiin, joita oli veden samentuminen, kesäiset limaleväesiintymät ja lahdenpuokamien umpeenkasvu. Vuoden 1987 elokuun poikkeuksellisen runsaat sateet valumineen toivat korostuneesti esiin vähitellen tapahtuneen järven tilan heikkenemisen, koska sen jälkeen järvessä oli havaittavissa poikkeuksellisen runsas sinileväkukinta, joka värjäsi järviveden paikoitellen vihreäksi. 

Suojeluyhdistyksen perustaminen vuonna 1988

Tilanteesta huolestuneina mökkiläiset ja ranta-asukkaat perustivat seuraavana vuonna, 1988, Narvijärven suojeluyhdistyksen, joka keräsi alkuvuosinaan runsain määrin järven tilasta huolestuneita kokoontumaan yhteen pohtimaan toimenpiteitä, joilla järven tilaa voitaisiin parantaa. Lapin kunta lähti myös mukaan ja 90-luvun alussa rakennettiin kunnan avustuksella virtausta hidastavat laskeutusaltaat kaikkiin kahdeksaan järveen laskevaan ojaan järven ravinnekuorman vähentämiseksi.

Tietoa järvestämme

Narvijärvi on osa Lapinjoen vesistöaluetta ja se sijaitsee entisen Lapin kunnan viiden kylän, Kauklaisten, Kaukolan, Lapin, Pappilan ja Ruonan alueella. Valuma-alueen koko on noin 21 km², ja siitä noin 38% on metsää, suota 25%, peltoa 7%, järveä noin 20%, sekä muuta, kuten teitä ja pihoja alle 10%. Maaperä on pääosin moreenia ja kalliota, turvemaita on 20-25%. Järvi laskee etelästä Narvinojan kautta Lapinjokeen. Järven pinta-ala on 412 hehtaaria, keskisyvyys 2,9 metriä. Syvin kohta on Valkkispäännokan edustalla, missä syvyys on 7,4 metriä. Rantaviivaa Narvilla on noin 18km. Järven itäpuolen rannat ovat nopeasti syveneviä kalliorantoja, kun taas länsipuolen rannat ovat matalia suorantoja. Järvi on jakautunut kahteen ympäristötyyppiin; reheviin lahtiin, sekä kovapohjaisiin rantoihin. Järveä ympäröivät metsät ja suot ovat nykyään tiheästi ojitettuja. Suurimmat ojat ovat Anninoja, Hormanoja ja Narvinsuonoja. Narvijärvi on suurin Rauman kaupungin alueen järvistä.

Järven nykytilanne

Järven ekologinen tilanne on tällä hetkellä hyvä, ja hygieeninen tilanne erinomainen, fosforia ja typpeä on kohtalaisesti. Sinilevää esiintyy ajoittain veden ollessa lämmintä paikallisesti. Järvi luokitellaan lievästi rehevöityneeksi. Rantakasvillisuusvyöhykkeet ovat kuitenkin levinneet, ja matalia lahtia on uhkaamassa umpeenkasvaminen. Myös limalevää esiintyy, minkä voi havaita etenkin verkkokalastuksessa. Myöskin näkösyvyys on heikentynyt.

Vaikka järven ekologinen tilanne luokitellaan tällä hetkellä hyväksi, olemme järven tilan suhteen edelleen niin sanotusti veitsenterällä, koska tilanne voi muuttua milloin tahansa. Järven ulkoinen kuormitus on edelleen suurempaa, mitä järven tasapainotila sallisi. Tästä johtuen järvi on edelleen häiriöherkässä tilassa, ja vaarana on rehevöitymisen voimistuminen. 

Seuranta ja vaikuttaminen

Meidän on siis edelleen koko ajan aktiivisesti seurattava järven tilannetta, ja tarvittaessa tehtävä vaadittavia toimenpiteitä. Ratkaisevan tärkeää on myös se, että jokainen rantakiinteistön omistaja huolehtii omalta osaltaan jätevesiensä käsittelystä Valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti. Yhdistys pyrkii jakamaan tietoa myös järven valuma-alueen maanomistajille, jotta sielläkin huomioitaisiin vesiensuojelulliset näkökulmat. 

NARVIJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Narvijärven suojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Rauma

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia vesiensuojelullisia tarkoitusperiä Narvijärven piirissä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pyrkii kokoamaan Narvijärven vesiensuojelusta ja käytöstä kiinnostuneet yksityiset henkilöt ja yhteisöt keskitettyyn yhtenäiseen toimintaan järven veden laadun parantamiseksi, sekä pitämään se puhtaana ja kelvollisena virkistys- ja kalastuskäyttöönkokoaa saatavissa olevia tietoja järven tilasta ja kaikista siihen vaikuttavista tekijöistä sekä teettää tutkimuksia e.m. seikkojen selville saamiseksi harjoittaa sekä suullista että kirjallista valistus- ja neuvontatoimintaa järjestämällä kokouksia ja esitelmätilaisuuksia sekä edesauttamalla soveltuvan tietouden ja valistuksen levittämistä toimintapiirissään tekee esityksiä epäkohtien poistamiseksi, ja pyrkii ehkäisemään ristiriitojen syntymistä alueensa vesiensuojelu ja hoitoa koskevissa kysymyksissä ylläpitää yhteyttä vesiensuojeluviranomaisiin ja Rauman kaupunkiin sekä muihin sellaisiin yhteisöihin, jotka pyrkivät vastaaviin tavoitteisiin pyrkii muillakin tavoin ajamaan jäsentensä etuja sekä vaalimaan tarkoitusperiään

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3 § Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, kunta, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Jos jäsen tahtoo erota yhdistyksestä, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle. Jos jäsen muistutuksesta huolimatta laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen tai loukkaa muuten yhdistyksen tarkoitusperiä, on hallituksella oikeus erottaa jäsen yhdistyksestä.

4 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Jäsenmaksun yhteydessä yhdistys voi päättää kerätä erillistä vapaaehtoista kannatusmaksua.

5 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka viimeksi mainitut voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus voi pitää kokouksensa myös puhelin-, tai sähköpostikokouksena, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja rahastonhoitaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai hallituksen jäsen yhdessä sihteerin kanssa.

7 § Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilit ja hallituksen laatima toimintakertomus sekä muut yhdistyksen hallintaa ja toimintaa koskevat asiakirjat on jätettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta toiminnantarkastajille, joiden tulee palauttaa ne hallitukselle lausuntoineen viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.

8 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse tai julkaisemalla se yhdistyksen kotipaikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä.

9 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä ennen toukokuun loppua. Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenen (10) prosenttia yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asian varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 § Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille kaksi varahenkilöä
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Rekisteriseloste

1.Rekisterinpitäjä

Nimi: Narvijärven suojeluyhdistys ry

Osoite: Karhusuontie 187

Postinumero: 27820

Postitoimipaikka: Säkylä

Puhelinnumero: 050-0825832

Sähköpostiosoite: erno.tamminen@hankkija.fi.

 Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa

Nimi: Erno Tamminen

Osoite: Karhusuontie 187

Postinumero: 27820

Postitoimipaikka: Säkylä

Puhelinnumero: 050-0825832

Sähköpostiosoite: erno.tamminen@hankkija.fi.

 3. Rekisterin nimi

Narvijärven suojeluyhdistyksen jäsenluettelo.

 4. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Kerättäviä henkilötietoja käytetään jäsentiedottamiseen ja jäsenmaksujen perimiseen.

 5. Rekisterin tietosisältö

Jäsenen sukunimi, etunimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

 6. Säännönmukaiset tietolähteet

Rekisteriin kerätään tietoja jäsenmaksujen maksusuorituksista pankin tiliotteelta.

7. Tietojen säännönmukaiset luovutukset

Luovutetaan säännönmukaisesti yhdistyksen toiminnantarkastajalle vuosikokousmateriaalin mukana.

 8. Tietojen siirto EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Tietoja ei siirretä EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.

 9. Rekisterin suojauksen periaatteet

Rekisteriä säilytetään yhdistyksen nettisivujen suljetussa osiossa sekä tietokoneella suojatussa kansiossa.